Moottorin lohkolämmitin on tärkeä työkalu auton moottorin tehokkaaseen ja taloudelliseen käynnistämiseen kylmissä olosuhteissa. Sen käyttöä suositellaan erityisesti silloin, kun ilman lämpötila laskee plussan puolelle ja alkaa lähestyä nollaa. Lohkolämmitin ei ainoastaan vähennä moottorin kulumista ja polttoaineen kulutusta, mutta myös edistää ympäristönsuojelua vähentämällä päästöjä.

Moottorin lohkolämmittimen oikea käyttöaika

lohkolämmitin taulukko

Lohkolämmittimen käyttöä suositellaan jo viiden asteen plussakelillä, sillä kylmäkäynnistys kuluttaa moottoria ja lisää polttoaineenkulutusta. Lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle lämmitysaikaa tulisi pidentää. Esimerkiksi -10 asteen pakkasella lämmitysaika voi nousta tunniksi. Moottorin esilämmitys säästää polttoainetta ja vähentää kulumista, mikä auttaa pidemmän päälle säästämään sekä ympäristöä että kustannuksia. Käyttöaikojen ohjeistus on tiivistetysti esitetty taulukossa, joka kattaa sekä lohko- että säteilylämmittimien suositellut lämmitysajat. Lohkolämmittimelle suositusajat vaihtelevat 30 minuutista kahteen tuntiin ja säteilylämmittimelle tunnista kolmeen tuntiin riippuen ulkolämpötilasta. Alla oleva taulukko tarjoaa selkeät suuntaviivat optimaaliseen lämmitysaikaan, joka takaa moottorin tehokkaan toiminnan ja pitkän käyttöiän.

Eri lämmitintyyppien vertailu

Nykyään markkinoilla on useita erityyppisiä moottorinlämmittimiä, kuten perinteiset lohkolämmittimet, säteily- ja letkulämmittimet. Lohkolämmitin on yleinen vanhemmissa autoissa ja se lämmittää suoraan moottorin jäähdytysnestettä. Säteilylämmittimet taas ovat yleisempiä uudemmissa autoissa ja ne lämmittävät moottorin metalliosia suoraan. Molempien tyyppien tehokkuus riippuu oikeasta lämmitysajasta ja olosuhteista.

Lohkolämmittimet

Hyvät puolet:

  • Lämmittävät tehokkaasti moottorin jäähdytysnestettä, mikä vähentää kulumista.
  • Sopivat erityisen hyvin vanhempiin autoihin.
  • Yleensä edullisia hankkia ja asentaa.

Huonot puolet:

  • Eivät ole yhtä tehokkaita uudempien autojen alumiinimoottoreissa.
  • Vaativat ulkoisen sähkölähteen.

Säteilylämmittimet

Hyvät puolet:

  • Sopivat uudempiin autoihin, jotka käyttävät alumiinimoottoreita.
  • Lämmittävät suoraan moottorin metalliosia, mikä voi parantaa lämmitystehoa.
  • Voivat olla energiatehokkaampia.

Huonot puolet:

  • Asennus voi olla kalliimpaa ja monimutkaisempaa.
  • Eivät lämmitä jäähdytysnestettä, mikä voi olla haitta tietyissä olosuhteissa.

Letkulämmittimet

Hyvät puolet:

  • Lämmittävät jäähdytysnestettä kuten lohkolämmittimet, mutta asennetaan jäähdytysjärjestelmän letkuun.
  • Voivat olla tehokkaampia tietyissä lämmitysohjelmissa.

Huonot puolet:

  • Saattavat vaatia säännöllistä huoltoa ja tarkastuksia vuotojen varalta.
  • Asennus voi olla hankalampaa kuin lohkolämmittimissä.

Polttonestelämmittimet – Nopea ja tehokas vaihtoehto

Monissa uusissa autoissa on myös polttonestelämmitin, kuten Webasto tai Ebersprächer. Nämä lämmittimet ovat nopeita ja tehokkaita, mutta niiden käyttö vaatii akkuvirran huomioimista. Polttonestelämmittimet voivat lämmittää moottorin jopa 15-20 minuutissa lauhalla säällä ja puolessa tunnissa kovilla pakkasilla. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jatkuvasti lyhyitä matkoja ajettaessa akku ei ehkä ehdi latautua kunnolla, mikä voi johtaa akun tyhjenemiseen.

Moottorin lohkolämmitin on suositeltavaa ottaa käyttöön jo +5 asteen lämpötilassa. Tämä ei ainoastaan säästä polttoainetta ja vähennä moottorin kulumista, mutta myös auttaa ympäristönsuojelussa vähentämällä päästöjä. Eri tyyppisten lämmittimien, kuten lohko-, säteily- ja polttonestelämmittimien, tehokas käyttö riippuu oikean lämmitysajan tunnistamisesta sekä ajoneuvon erityistarpeista. Lämmittimen valinta ja käyttöaika vaikuttavat suoraan auton käynnistyksen tehokkuuteen ja taloudellisuuteen kylmissä olosuhteissa.

Lähteet:
https://www.autoliitto.fi/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Moottorinl%C3%A4mmitin